Vanha

[petteri75]

Tavallisissa autonmoottoreissa usein oleva välijäähdytin ei ole välijäähdytin, vaan ahtojäähdytin - se siis viilentää ahtimelta tulevaa ilmaa imusarjalle.

Turboja on käytetty laajasti ensimmäisenä lentokonemoottoreissa, mm. II Maailmansodan aikainen natsi-mersu omasi jossain evoluutiovaiheessaan moottorissaan polttoaineenruiskutuksen sekä ahtimen (sodanaikaista tekniikkaa!); tämä oli käyttökelpoista mm. syöksyissä, joissa englantilaisten kaasutin-Spitfire saattoi alkaa kakomaan. Mitä korkeammalla lennettiin, sitä ohuempaa ilma on - pian yhden ahtimen lisäksi alettiin käyttämään toista ahdinta ja nämä saatettiin kytkeä sarjaan. Pian huomattiin tarve jäähdyttimelle turbojen väliin, eli välijäähdyttimelle.

Vanhoissa V8-magazineissakin kuolattavana olleet mekaanisella ahtimella olleet jenkit eivät juuri olisi välijäähdyttimestä hyötyneet. Kun imetään kaasuttimen läpi, saattaa ilma/polttoaineseos alkaa pisaroitumaan (kastepiste). Tilanne muuttuu, kun mukaan otetaan polttoaineensuihkutus.

Turbo - tie tulevaisuuteen

EDIT: Tämän piti mennä tuonne Turhaa tietoa -topickiin, saa siirtää!

[Jussi]

Noissa vanhoissa mäntämoottorillisissa sotakoneissa oli myös vesiruiskutus vakiotekniikkaa...

Ruiskuista sellainen anekdootti että nuo varhaisimmat ruiskut eivät olleet toiminnaltaan vastaavia kuin nykyiset ruiskut. Niissä oli melko suoraviivaisesti sovellettu dieselien ruiskutustekniikkaa - rivimäntäpumput ja ruiskutusannoksen säätö pumpun sylinterin täytöksen säädöllä. Autoissakin oli tuon kaltaisia ruiskuja, mm mersuissa ja volkkareissa.

[Henkka #2283]

Noissa vanhoissa mäntämoottorillisissa sotakoneissa oli myös vesiruiskutus vakiotekniikkaa...

Ruiskuista sellainen anekdootti että nuo varhaisimmat ruiskut eivät olleet toiminnaltaan vastaavia kuin nykyiset ruiskut. Niissä oli melko suoraviivaisesti sovellettu dieselien ruiskutustekniikkaa - rivimäntäpumput ja ruiskutusannoksen säätö pumpun sylinterin täytöksen säädöllä. Autoissakin oli tuon kaltaisia ruiskuja, mm mersuissa ja volkkareissa.

En näihin juurikaan ole perehtynyt. Alkoi mietityttämään, että mihinkäs kehitysvaiheeseen ns. "mekaaninen ruisku" kuuluu? Vaikkapa K-Jetronic, jota ainakin saksalaisissa ja Saabeissa käytettiin.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että tuo ko. systeemi olisi tuollaisen dieselin kaltainen...

[Svc]

Sisun Cumminseissa käytettiin termiä "Aftercooler". Imusarjassa oli vesijäähdytteinen kenno, joka piti lämpötilan 80 asteessa.


Noiden vanhojen isojen mäntämoottorien käyntiäänessä on sitä jotain:

Rolls Royce Merlin V-12, 28 l, 1700 hv.
Napier Sabre H-24, 32 l, 3000 hv.
Pratt & Whitney R-2800 Tähti-18, 46l , 2000 hv.

Tuolta muutama muukin.

[dimebak]

Ahdetussa moottorissa kanavia ei saa kiillottaa. Se edesauttaa polttoaineen pisaroitumista kanavan seinämiin jolla on taas suora vaikutus kanavan virtaukseen.

[tknummelin]

Ahdetussa moottorissa kanavia ei saa kiillottaa. Se edesauttaa polttoaineen pisaroitumista kanavan seinämiin jolla on taas suora vaikutus kanavan virtaukseen.

Tää oli uutta mulle Hyvä tietää.

[Red Dragon]

Paljastan tietämättömyyteni turboa kohtaan ja kysyn mikä hemmetti on ns. hihnaturbo? Eli siis tsydeemi mikä oli esim. Mad Maxin autossa? (siis osissa 1 ja 2, kolmosessahan se oli jo kauramoottorivetoinen...)

t.Sami R.
#986

[lefa42]

Paljastan tietämättömyyteni turboa kohtaan ja kysyn mikä hemmetti on ns. hihnaturbo? Eli siis tsydeemi mikä oli esim. Mad Maxin autossa? (siis osissa 1 ja 2, kolmosessahan se oli jo kauramoottorivetoinen...)

t.Sami R.
#986

Remmiahdin, eli saa pyöritysvoiman moottorin kampiakselilta, kun turboahdin taas pyörii pakokaasuilla.

[dimebak]

Ahdetussa moottorissa kanavia ei saa kiillottaa. Se edesauttaa polttoaineen pisaroitumista kanavan seinämiin jolla on taas suora vaikutus kanavan virtaukseen.

Tää oli uutta mulle Hyvä tietää.

Jos oikeen tarkkaan muistelen koulun luentoja niin pisaroituminen muuttaa kanavan virtausta niin, että laminaarisen virtauksen ala pienenee.

Vapaastihengittävän mäntämoottorin kanavat voi kiillottaa koska kanava pysyy alipaineisena.

[Jussi]

En näihin juurikaan ole perehtynyt. Alkoi mietityttämään, että mihinkäs kehitysvaiheeseen ns. "mekaaninen ruisku" kuuluu? Vaikkapa K-Jetronic, jota ainakin saksalaisissa ja Saabeissa käytettiin.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että tuo ko. systeemi olisi tuollaisen dieselin kaltainen...

K-Jetronic taisi tulla ensimmäisenä Porsche 911:sta joskus 70-luvun puolivälin tietämillä ja vasta 70-luvun lopulla muihin merkkeihin... ja hävisi vasta 90-luvun alussa.

[turkkaki]

remmiahtimesta olen kuullut myös ratustuksesta, jossa voima otettiin akselilta remmillä, ja ahto-osana toimi turboahtimen imupesä...
kysymyksessä oli ilmeisesti joku riesa koppafoortti... mitähän tässä oli ajettu takaa... yhtäkkiä tuntuisi olevan varsin outo tapa saada ahtoa aikaan...

[Jussi]

remmiahtimesta olen kuullut myös ratustuksesta, jossa voima otettiin akselilta remmillä, ja ahto-osana toimi turboahtimen imupesä...
kysymyksessä oli ilmeisesti joku riesa koppafoortti... mitähän tässä oli ajettu takaa... yhtäkkiä tuntuisi olevan varsin outo tapa saada ahtoa aikaan...

En tiedä onko noita ollut vakiona missään autossa, mutta muutossarjoina tuollaisia saa/on saanut. Laitteessa on planeettavaihde jolla nostetaan kierrokset riittävälle tasolle ja voima otetaan hammashihnalla kampiakselin päästä. Laite on olevinaan halvempi ja helpompi asentaa kuin turbo vaikka osat tod.näk maksaakin tuplaten.

Nuo mekaaniset ahtimet eivät sinällään ole niinkään outoja tai huonoja ratkaisuja, niiden suurin varjopuoli on hinta... turbo on halpa. Sekä mersu että klonkswagen luopuivat mekaanisista ahtimista hinnan vuoksi, ei muiden ominaisuuksien.

[9000CD23T]

Tässä roots ahdin....

[ng900aero]

En näihin juurikaan ole perehtynyt. Alkoi mietityttämään, että mihinkäs kehitysvaiheeseen ns. "mekaaninen ruisku" kuuluu? Vaikkapa K-Jetronic, jota ainakin saksalaisissa ja Saabeissa käytettiin.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että tuo ko. systeemi olisi tuollaisen dieselin kaltainen...

K-Jetronic taisi tulla ensimmäisenä Porsche 911:sta joskus 70-luvun puolivälin tietämillä ja vasta 70-luvun lopulla muihin merkkeihin... ja hävisi vasta 90-luvun alussa.

Porsche 911:een K-jetronic tuli vuonna 1974 ja Saab 99:iin vuonna 1975, eli ei paljoa myöhässä
Tai en ole ainakaan ikinä tavannut vm 1974 Saabia jossa olisi K-jetronic.

[9000CD23T]

http://mecanicavirtual.iespana.es/inyec ... solina.htm

http://home.versatel.nl/beugelink/99emshist.htm