hewidero kirjoitti:Teenkö radikaalisen virheen, jos vingutan 16V kannesta venttiilin istukat kanavasta pois kokonaan. Toivottavasti ymmärsitte mitä tarkoitin.
Nipotan sen verran että nuo on venttiiliohjurit, istukat=seetit.
hewidero kirjoitti:Teenkö radikaalisen virheen, jos vingutan 16V kannesta venttiilin istukat kanavasta pois kokonaan. Toivottavasti ymmärsitte mitä tarkoitin.
Käyttöikä kärsii, lyhyt ohjuri kuluu nopeammin/pienempi kuluma tekee suuren välyksen. Keskikevyessä katuvirityksessä älä ota kokonaan pois kanavassa olevaa osuutta, kavenna ja tee kanavaa kahtapuolen ohjuria. Muotoile ohjuri pisaran muotoiseksi venttiilivarren suunnasta katsottuna.. kuvaa en nyt tähän hätään löydä, mutta google löytänee ja samat perusperiaatteet pätee kanteen kuin kanteen.
Myrkky kirjoitti:John, mille se härveli nyt tuntuu?
Hyvältä tuntuu, yläkierroksille tuli ihan huomattavasti uutta eloa. Sikäli harmi kun en voinut testata pelkän kannen eroa koska samallahan vaihdoin turbon isompaan mutta uskon että avarrus auttoi valtavasti nimenomaan tehopotentiaaliin, eli siis nyt kansi varmasti virtaa sen verran mitä muutkin palikat eikä muodosta pullonkaulaa kokonaisuudessa. Suosittelisin kannen avarrusta kaikille jotka meinaa saada enemmän potkua saabistaan (yli +20hp vakioon nähden). Itse olin onnekas löytämään paikallisen saabistin (en tiennyt saako mainostaa...?) joka teki homman budjettihinnalla koska itse en olisi osannut lähellekään niin hyvin ja vinkuakaan ei mun tallilta löydy.
Niin joo, ja äänet muuttuivat miehekkäämmiksi. "Rääkäisee" jotenkin kovemmin yläkierroksilla
EDIT2: Niin ja toinen kannen avartamista puoltava seikka; samat tehot saadaan pienemmillä ahtopaineilla mikä on mun mielestä hyvä asia.
hewidero kirjoitti:Teenkö radikaalisen virheen, jos vingutan 16V kannesta venttiilin istukat kanavasta pois kokonaan. Toivottavasti ymmärsitte mitä tarkoitin.
Käyttöikä kärsii, lyhyt ohjuri kuluu nopeammin/pienempi kuluma tekee suuren välyksen. Keskikevyessä katuvirityksessä älä ota kokonaan pois kanavassa olevaa osuutta, kavenna ja tee kanavaa kahtapuolen ohjuria. Muotoile ohjuri pisaran muotoiseksi venttiilivarren suunnasta katsottuna.. kuvaa en nyt tähän hätään löydä, mutta google löytänee ja samat perusperiaatteet pätee kanteen kuin kanteen.
Ja se pisara siis niin päin että pyöreä pää ilmavirtaa vasten.
Niin ja innokkaimmille tiedoksi että vaikka ne ohjurit poistaiskin niin persetuntumalla et huomaa mitään eroa Katuautossa turhaa koneen eliniän lyhentämistä.
hewidero kirjoitti:Teenkö radikaalisen virheen, jos vingutan 16V kannesta venttiilin istukat kanavasta pois kokonaan. Toivottavasti ymmärsitte mitä tarkoitin.
Nipotan sen verran että nuo on venttiiliohjurit, istukat=seetit.
No joo, taisipa lipsahtaa painovirhepaholainen .
Aksu900 kirjoitti:Niin ja innokkaimmille tiedoksi että vaikka ne ohjurit poistaiskin niin persetuntumalla et huomaa mitään eroa Katuautossa turhaa koneen eliniän lyhentämistä.
Eli siis otan ohjurit ensin kokonaan pois, työstän kannen ja laitan ohjurit takaisin. Imuventtiileitäkin varmaan kannattaa samalla ohentaa varresta ja muotoilla lautasta, vai kuinka on?
hewidero kirjoitti:
Eli siis otan ohjurit ensin kokonaan pois, työstän kannen ja laitan ohjurit takaisin. Imuventtiileitäkin varmaan kannattaa samalla ohentaa varresta ja muotoilla lautasta, vai kuinka on?
Anna olla vaan niiden ohjurien ihan siinä, työstä kahtapuolta ohjuria ja itse ohjuritappiakin voit kaventaa yläosastaan, kunhan et lyhennä.
Toki venttiilien työstölläkin pieni etu saadaan, mutta hulluttelemaan ei kannata ruveta varren ohentamisessakaan.. kohtalaisen perusteellinen tuho jos venttiili katkeaa. Jollei minulta ole homma ihan hukassa, niin väitän että merkittävämpi etu tästä on vaparikoneissa.
Tietoa venttiilien muotoilusta ja muustakin virittämisestä mm. "Virittäjän käsikirja 1" sekä "Uusi moottoritekniikka" kirjoista.
Myrkky oli vaan puhetta että hankala työstää tuota kuvassa esiintyvää toista imukanavaa työstämättä ohjuria kun se on siellä piilossa.. Siksi sen vois napauttaa pois niin vois huolettomammin vingutella.
Aksu900 kirjoitti:Myrkky oli vaan puhetta että hankala työstää tuota kuvassa esiintyvää toista imukanavaa työstämättä ohjuria kun se on siellä piilossa.. Siksi sen vois napauttaa pois niin vois huolettomammin vingutella.
Sivuilta sitä pitää työstää kuitenkin ja ennen ohjuria, joten sieltä se esiin tulee.. jos vinku hieman lipeääkin ja lähtee hieman ohjurista, se ei ole katastrofi.
Aksu900 kirjoitti:Myrkky oli vaan puhetta että hankala työstää tuota kuvassa esiintyvää toista imukanavaa työstämättä ohjuria kun se on siellä piilossa.. Siksi sen vois napauttaa pois niin vois huolettomammin vingutella.
Sivuilta sitä pitää työstää kuitenkin ja ennen ohjuria, joten sieltä se esiin tulee.. jos vinku hieman lipeääkin ja lähtee hieman ohjurista, se ei ole katastrofi.
Joo mut ohjurin takaa hankala työstää. Toki se onnistuu ohjuri paikallaanki.
Myrkky kirjoitti:Työstää voi myös venttiilin reiästä.. '
Heh, toki voi.
Myrkky kirjoitti:
Edit: Repostelkaas nyt ja antakaa koko poppoo motivoivaa moitetta, rakentavaa kritiikkiä, neuvoja tai kehuja tästä.. http://www.kolumbus.fi/kariikonen/0046.jpg
Tuossa on meinaan hieman keskeneräinen(etenkin pako) näkemykseni 8v kanavista..
Hyvältähän tuo näyttää sen mitä kuvasta näkee! Otahan vielä semmonen kuva jossa näkyy kanava imusarjan puolelta? Meinaatko palotiloja muuten muotoilla? Tuossahan ois varaa muuttaa aika lailla..
Minäkin porttasin 2.0 t 16 kantta tuossa talvella täydellisen moottoriremontin yhteydessä. Tuossa kannessahan on noi imupuolen kanavat erillaiset joten "laskin" sitä toista kanavaa alaspäin ja sovitin 2.0 litraisen imusarjan mukaan 2.3 tiivisteelle. Pakopuolen kanavat on kuulemma aika ahtaat rallimiesten mukaan niitäkin suurensin aika lailla ja muotoilin "oman maun mukaan"ja killoitin pakouolen kanavat raakatyöstön jälkeen. Tuota kantta ei ole mitattu virtauspenkissä joten sen muutoksen hyödyt jäävät paperilla pois. Tuota rojektista on kuviakin mutta en löydä nyt niitä mistään voivat olla eri kovolla mutta kun löydän ne laitan ne jeesusteltavaksi. Se vähän jäi tuosta kannesta tekemättä että olisi palotilaa muotoillut mutta tuli noi terävät kulmat poistettua .Ainakin persdyno sanoisi että veto on tasaisemaa ja sitä kestää ylös asti mutta koneeseen vaihtui kyllä kevyempää osaa , iskutilavuus kasvoi ja puristuskin muuttui hieman joten tuon kannen muotoilun osalta en osaa sanoa . Suosittelen tutkimaan nettiä sieltä löysin kuvia ja jotain ohjeita jota sovelsin kaasun virtaus oppien mukaan . Ajattelin joskus että olisi voinut muutaman kannen tehä mutta siinä on se että kun ei ole virtauspenkkiä niin se on tuuripeliä ja aina joku "essonbaarissa entinen jokkiskuski" paremman kannen tekee. Saabissa ainakin saa imussarjan runnereita muuttamalla koneen luonteen erillaiseksieli entinen imusarja osiksi ja tiggi käteen ja hitsailee putkia eri mittaan . Tietenkin jos koneen haluaa rokkaamaan niin imusarja , kansi, pakosarja ja nokka akselit on sovitettava kohilleen sitten on vasta luvassa kunnon muutoksia. Kysessähän oli tässä jutussa se että saiko kantta tehtyä halvalla niin vastaus on että saa jos ei vaatimus ole kovin suuri ja sen saa tehtyä itekkin jos haluaa opiskella kannen anatomiaa.
Jos löydät kuvat, niin ilman muuta näytille vaan.
Sanokaas nyt mikä terä soveltuu parhaiten kannen työstöön. Naapurista oon aina lainannu semmosta "liekki" mallista timanttiterää millä on tullu vingutettua, mutta olisko joku muu vielä parempi? Tämännäköinen kataloogi osui silmiin: http://www.koivunen.fi/viilat.pdf.
Tiedän jotakin noista 96:n kansista ja siellä pako-aukko niin suureksi kuin on järkevää (että jää tiivisteelle kaistaletta = 2 tuumainen yksi porttikannen reikä on lähes mahdoton) ja imuaukot kannattaa vinkuttaa selvästi pienemmällä laajennuksella. Tietysti isot venttiilit, mutta järki päähän noissa venttiilin istukan poistoissa. 99:n kansista todella moni on sanonut, että virtaa todella hyvin vakiona eli ei edes jokkis käytössä tarvitse kuin kiillotella.