jariha kirjoitti:Kyllähän ne Saabin edustamat arvot ovat sellaisia... ...on jäänyt kummittelemaan mieleen.
Olen hyvinkin samoilla linjoilla.
Tiettyä omaleimaisuutta, pienesti "camel boots man"-henkeä, ei liikaa. Ei niin tarkoitushakuinen kuin jenkki, ei niin pönäkkä ja läpinäkyvä kuin bemari, ei ollenkaan tylsä kuin toyota.
Ja perinteet ne minullakin. Perheessä on aina ollut mun elinikänä jonkinlainen saabi, tosin ladalla taidettiin kulkea ihan ekat kuukaudet. On löytynyt useampi 99, jonka jälkeen alkoi tonnarikausi ja nyt isukilla on alla 9-5. Tännekin ukko on kirjotellut nickillä "Iska". Muuten se meitin eka metallivihreä -87 turbotonnari oli netissä esillä jonkun hommaamana, oliskohan ollut Pekka Harju, joka siihen ison hitsihomman teki... Meiltä se lähti vaihtoon uudempaan CSE:hen juuri rapeuden takia. Mutta olihan pollea peli, kun meille ilmestyi 90-luvun alussa, kyllä se katseita käänsi

Graniitin? punainen -94 CSE lähti vaihtoon viime tammikuussa, nopeasti oli liikkeestä hävinnyt, mahtoiko mennä täkäläisille?
Itsellä eka saabi oli valkoinen 900i vm.87, jonka väkipakolla kävin hommaamassa, varotuksista huolimatta. Ja olihan maineensa veroinen luottopeli

Tonnariaika itsellä alkoi viime vuonna saksantuonnin myötä, onhan siinä ollut vaihteistoprobleemaa, mut se on se silti lunastanut paikkansa.
Tästä tulee helposti henkimaailman juttuja... mut saabihan onkin "vähän enemmän"
