Svc kirjoitti:
Toinen havainto oli bensan kulutus:
Viikko sitten sama reissu Hanko-Kotka-Hanko, 470 km, 8.31 l/100. Tänään 8,03 litraa.
Viikko sitten maanantaina tosin oli helle, tänään viileää.
Olettaen, että lämpötila ainoa asia joka merkittävästi muuttunut niin ilmastoimaton auto menee sitä vähemmällä mitä kuumempi ilma on (matka-ajossa ainakin)
Tuossa kesällä työmatka-ajossa (käytännössä maantietä 99% ja olematon liikenne) 9000T -86 kulutus laski 6,8:sta 6,5:een pahimpien helteiden aikaan, huomasi hienosti myös matkalla olevassa alamäessä kun vapaalla rullaten vauhtia olikin tavallista enemmän.
Halapaa on... Tässä itse olen ajellut parisen tuhatta V-powerilla ja kulutus on ollut melko tarkalleen sen 10l/100km. Voisihan tuo edullisempaakin olla.
Tuo V-Pwrlla ajo johtuu siitä ettei täältä saa 98:a ja kulutus johtuu toivottavasti tämänhetkisistä säädöistä (tai niiden puutteesta).
# 2569
900S - ex-käyttöauto, RIP
900T16 - entinen ikuisuusprojekti
Sarjassamme tyhmät kysymykset:
Haittaako hirveästi, jos täyttää tankin tuolla V-powerilla, jos siellä ennestään on puoli tankillista 95:sta? Vai pitääkö ajaa melkein tyhjäksi, ennenkuin pääsee kokeiliemaan tuota tehobensaa.
Kun huomasin, että se on samanhintaista tiistaisin, on ihan pakko seuraavan tankkauksen yhteydessä kokeilla...
Vanhat: SAAB 900i -87; SAAB 9000 CD 2.0t; Saab 9000 2.3 Turbo S; SAAB 9-5 Aero -00 SAAB 9-3 Cabrio -00 "Hirsch"
Ei siitä varmasti ole haittaa, mutta ei ne tehot tietty nouse silleen, jos puolet on laihaa litkua ja toinen puoli tiukkaa.
Itte en ole huomannu tuolla omalla 16V satkulla eroa kulutuksessa tai tehoissa laadukkaan 95-98 pensan välillä. Eli samat kokemukset kuin noilla dynotestaajillakin. Ylivieskan Kärkkäiseltä ostettaessa halpaa "95" -kurabensaa (kahtena peräkkäisenä kesänä tankki) ovat koneen tehot hävinneet laakista. Nesteen 95:sta tankkiin ja kuin taikaiskusta herää pollet pellin alla eloon... kierrän moisen kura-aseman mahdollisimman kaukaa.
Täytyy tesmiä tuohon Aeroon kyllä V-pouwahia... siinä lienee vakionakin sellaanen viriaste, että ahdoilla ehkä jotain hyvääkin luvassa
Pllidu,koittakaa kelloa vastaan tietty matka samoissa olosuhteissa 98 -99+ (ilmastointi,stereot,matkustajat , jne).Vetoja voisi olla vähintään 10 tilastollisen varmuuden aikaan saamiseksi.
Näin koitin itse 95-98 . 98:lla en saanut peppuun eroa ,mutta kelloon tuli.Otin kaikkiaan 30 vetoa eri vaihteilla, Laskinta käyttäen oli bensan vaihto tuonut minulle n.8 heppaa lisää.
Auto oli vakio kp 2.3.
Svc kirjoitti:
Toinen havainto oli bensan kulutus:
Viikko sitten sama reissu Hanko-Kotka-Hanko, 470 km, 8.31 l/100. Tänään 8,03 litraa.
Viikko sitten maanantaina tosin oli helle, tänään viileää.
Olettaen, että lämpötila ainoa asia joka merkittävästi muuttunut niin ilmastoimaton auto menee sitä vähemmällä mitä kuumempi ilma on (matka-ajossa ainakin)
Periaatteessa näin ei pitäisi olla. Lämpimämmän ilman tiheys on pienempi, ts. ahtamattomassa moottorissa saadaan sekaan vähemmän happea ilman tilavuusyksikköä kohden. Toisaalta ruiskutusmoottoreissa mitataan ilman massaa, eli seoksen pitäisi teoriassa pysyä muuttumattomana lämpötilasta riippumatta.
Toisaalta auton ilmanvastus on hieman pienempi. Paljonko sitten 5 - 10 astetta vaikuttaa ilmanvastukseen, on eri juttu.
Itse olen huomannut kaasarivehkeillä täsmälleen päinvastaisen ilmiön. Iltaviileällä auto vetää paljon paremmin, kuin päivän helteellä.
Svc kirjoitti:
Periaatteessa näin ei pitäisi olla. Lämpimämmän ilman tiheys on pienempi, ts. ahtamattomassa moottorissa saadaan sekaan vähemmän happea ilman tilavuusyksikköä kohden. Toisaalta ruiskutusmoottoreissa mitataan ilman massaa, eli seoksen pitäisi teoriassa pysyä muuttumattomana lämpötilasta riippumatta.
Toisaalta auton ilmanvastus on hieman pienempi. Paljonko sitten 5 - 10 astetta vaikuttaa ilmanvastukseen, on eri juttu.
Itse olen huomannut kaasarivehkeillä täsmälleen päinvastaisen ilmiön. Iltaviileällä auto vetää paljon paremmin, kuin päivän helteellä.
Niin, eipä tietty tullut sitten mieleen että kaasari ja mahdollisesti k-jettikin saattaa reagoida erilailla kuin tuo lh. En kyllä ole mitään eroa moottorin käytöksessä huomannut(enkä kyllä perstuntuman perusteella paljon arvailisikaan), luulisin että kulutusero johtuu kaikesta muusta paitsi moottorista, lähinnä lämpötilan takia kohonneista rengaspaineista ja lyhyemmistä matkoista vajaalämpöisellä laatikolla (moottorikin tietty nopeammin lämpeää, tosin vaikutus vähenee mitä pitempiä matkoja ajetaan kerralla).
Matka-ajolla epäselvästi yritin tuossa aiemmin tarkoittaa maantieajoa. Kaupungissahan nyt ei oikein ole mahdollista toistaa olosuhteita niin tarkasti että vertailua voisi kunnolla suorittaa.
Tuli tuossa elokuussa kesälomilla kokeiltua pari tankillista vii pauveria tonnarissa, lahjomaton persdynoni ei kyllä vakuuttunut aineen erinomaisuudesta 98E:hen verrattuna
Voishan tuota yrittää vielä kelloa vasten kokeilla kun on kerran tiistaisin halbaa, tosin tuli eilen tankattua tankki täyteen Jetillä, joten jos sitä sitte ens viikolla...
-Ville
-Sähkövatkain model Y -24
-A6 Avant 2,7T Biturbo Q -01 TipTr, status: ajokiellossa.
-Luottopeli Audin porsiessa: Pösö 307 1.6 -03 ja pihakoristeena Saab 900 T8 5D -84
AnttiR kirjoitti:Pllidu,koittakaa kelloa vastaan tietty matka samoissa olosuhteissa 98 -99+ (ilmastointi,stereot,matkustajat , jne).Vetoja voisi olla vähintään 10 tilastollisen varmuuden aikaan saamiseksi.
Näin koitin itse 95-98 . 98:lla en saanut peppuun eroa ,mutta kelloon tuli.Otin kaikkiaan 30 vetoa eri vaihteilla, Laskinta käyttäen oli bensan vaihto tuonut minulle n.8 heppaa lisää.
Auto oli vakio kp 2.3.
Kerro ihmeessä lisää miten kellolla ja laskimella saat laskettua tulleet heposet.... dynot romukoppaan ja kellot käteen
Puistokemisti kirjoitti:Kerro ihmeessä lisää miten kellolla ja laskimella saat laskettua tulleet heposet....
Samalla periaatteella millä G-Tech:kin laskee auton hevosvoimat.
Eli tietyn painoinen auto tarvitsee tietyn määrän voimaa kulkeakseen jonkin matkan tietyssä ajassa.
Osta aina halvinta. Se tulee kalliiksi ja kallis on laadukasta.