Tehoa 16v koneesta

[veini siekkinen]

Moro.16v viritystä oli pakko antaa mielipide.kaasarin ja ruiskun ero on vain siinä että esim.mekaanisella ruiskulla varustettu on epätarkka yli 150hepan jälkeen.hyvin säädetyt kaasarit kokemuksella antaa saman tehon esim.kuin hestec mutta alueet saa säädetty tarkemmin ja moottorin käyttöalue parempi.jm käytössä ehdottomasti paras se kaasutin vaihtoehto.mitä moottoriin tulee laita normaali jakaja ja kierrosten rajoitin minulta esim löytyy yksi ylimääräinen.kampuran voi keventää reilusti,vauhtipyörää voi keventää 3-4 kg painoiseksi.hihnapyörä alumiinista.nokat saa hyvät gat gamsiltä.hiomalla saa kohtuuliset mutta ei huippuhyviä koska nokkien välinen kulma alkuperäisessä vääränlainen.mauri virtanen hioo tunnetusti hyviä nokkia.kaasareiden koko ei alle 45 tuplia.imusarjasta kannattaa tehdä mahdollisimman pitkä sillä saa alavääntöä.pakosarjan putket vähintään 70cm.josta yhdistyy kahteen eri putkeen noin.40cm ja jatkuu 2.5 tuumasena taakse.(hyvä ala vääntö ja antaa tehon laajalle alueelle.)pakosarjan lähtö kannessa kannattaa raputta kahdessa osassa 10cm matkalla.lohkoa voisi laskea 2.5-3 mm ja mäntää jättää patti noin 65mm.mäntä muuten vähintää lohkon tasalle.paras vaihtoehto on 0,8-0,9 mm.huippu moottorin tekijät puhuu vispändistä alan piireissä.kaikki alakerran osat tasapainoitus 1gramman tarkuudella.(koskaan ei liian hyvä).kanteen ei kannate tehdä kun raputusten poisto ja vent.ohjurin teroitus.ja laske tarpeen mukaan että saa puristus suhteen11-12.5 väliin.hyvin virtaavan kannen saa vain virtauspenkissä.kysy jos joku muu asia askarruttaa.

[Svc]

Hölmö kyselee:

pakosarjan lähtö kannessa kannattaa raputta kahdessa osassa 10cm matkalla.

Suomennatko hämäläiselle mitä on tämä raputtaminen? Porrastamista?

lohkoa voisi laskea 2.5-3 mm ja mäntää jättää patti noin 65mm.mäntä muuten vähintää lohkon tasalle.paras vaihtoehto on 0,8-0,9 mm

Männän patti 65mm? Tarkoitatko siis männän yläpään muokkaamista kartiomaiseksi? Eli reunat viistetään niin, että keskiosan halkaisijaksi jää 65 mm? Mikä mitta tuo 0,8 - 0,9 mm on?

[Ronska]

Mikä mitta tuo 0,8 - 0,9 mm on?

Mäntä tuon verran yli dekkitason kaiketi.

[veini siekkinen]

Moi.patti männässä tarkoittaa.sorvattu tasalakista pattia.riippuu tietenkin nokasta ja männistä minkalaisen voi tehdä.jos nostoa paljon on tehtävä yläjyrsimellä kolot ventiileille.0.8-0.9 niin sanottu vispändi on osa mäntää joka jää kannen tasaisen sekä männän väliin.patista männässä vielä että voi myös tehdä soikean tai kartion mutta se riippuu kannen palotilan muodosta.

[Aksu900]

16v saapin kannessa ei paljoa oo sitä tasaista aluetta jota hyödyntää palje-efektiin. Männät tulee alunperin 0.1mm yli dekin. Eli ei kovin merkittävä seikka tässä tapauksessa.

Kaasarit on tosiaan JM käyttöön hyvät mutta kyllä säädettävällä ruiskulla paremman käytöksen saisi jos saman koneen siirtäis vaikka katukäyttöön.

202 koneissa kansi on todella ahdas alunperin joten siihen kannattaa panostaa tai vaihtaa suosiolla uudempi kansi josta lähtä tekemään. Ja huippukansia on kyllä tehty maailman sivu muuallakin kuin virtauspenkissä jossa käsittääkseni vain testataan niitä.

[KeijoAnnikki]

Ja huippukansia on kyllä tehty maailman sivu muuallakin kuin virtauspenkissä jossa käsittääkseni vain testataan niitä.

Testilaitehan se on, jolla näkee että viilaaminen tuottaa kanteen lisää virtausta ja sitä kautta tehoa, jos ne muut palikat on edesauttamaan lisähevosvoimien syntymistä. Helpottaahan se, kun tietää että ennen viilausta virtaus oli jotakin ja työstön jälkeen toivottavasti jotakin + merkkistä. Onneksi nyky kannet virtaa jo itsessään niin hyvin, että harvoin se on kannesta kiinni. Ihan eri asia kuin 96:ssa.

[Aksu900]

Ja huippukansia on kyllä tehty maailman sivu muuallakin kuin virtauspenkissä jossa käsittääkseni vain testataan niitä.

Testilaitehan se on, jolla näkee että viilaaminen tuottaa kanteen lisää virtausta ja sitä kautta tehoa, jos ne muut palikat on edesauttamaan lisähevosvoimien syntymistä. Helpottaahan se, kun tietää että ennen viilausta virtaus oli jotakin ja työstön jälkeen toivottavasti jotakin + merkkistä. Onneksi nyky kannet virtaa jo itsessään niin hyvin, että harvoin se on kannesta kiinni. Ihan eri asia kuin 96:ssa.

Niimpä mutta virtausta jokainen saa kanteen lisää, vinku vain käteen ja tekee ison kanavan! Ja tehot todennäkösesti laski..

Joo 96 kantta oli kyllä helpompi parannella kun sitä parantamisen varaa piisaa. Näissä uusissa joutuu melkee vähä miettiä. Mutta 202 alkuperäskansi on todennäkösesti huonoimmin virtaava moniventtiilikansi mitä kukaan on koskaan tehny. Sokea ensikertalainenkin saa tuon paremmaksi kun ostaa kaupasta 2.1 koneen imusarjan tiivisteen ja isontelee edes sen suuaukon vastaamaan sen tiivisteen reikää...

[veini siekkinen]

Haluampa ottaa kantaa kannen viilamiseen.hyvän kannen tekeminen on eri asia kuin osien kohdistaminen/kiilotus.teeppä esim.saabisi kannesta 242 hv virtaa 10mm nousulla onkin jo eri juttu.tämä kansi esim.tehty m-pohton virtaus penkissä.toinen esim.ostettu pii.henkilön jm auto saab 99 ja kehuttu että tehoa on.virtaus penkissä todettu että virtaa 130hv kun alkup.138hv.tehty uusi vakio ventiileillä.virtaa 185hv.itse tehnyt koneen 16v.moottoriin niin käytin vanhemman b-moottorin mäntiä,ja voin tässä paljastaa että männän tapin reikä muutettiin ylemmäs männässä.esim.fiat 2.0 tc moottorin kannes muutettiin vent.kulmaa 4 astetta ym.asiat ei aina yksiselitteisiä ja on näitä raplattu jo 20 vuotta.mutta totuus on että asiat ei niin helppoja aina esim.kiilotus saatta heikäntää kannen virtausta.mutta jokainen tekee tyylillään.(ei kannata aina ottaa vakavasti).

[lordofgreed]

esim.kiilotus saatta heikäntää kannen virtausta

...tuosta kuullut usealtakin taholta senverran että imupuolta ei kannattaisi kiillottaa, ainakaan liikaa. Perusteena polttoaineen pisaroituminen yms. Pakopuolen kiillottaminen taas kuulostaa hyödylliseltä virtauksen parantamiseksi.
Pitääköhän paikkaansa käytännössä?

[V-M]

Niin no tuota kiillotuksen heikentävää vaikutusta virtaukseen en nyt ymmärrä mutta sen toimivuutta imupuolella tiedän sen heikentävän mutta ei suoranaisesti virtauksen kannalta vaan ilman sekoittumiseen polttoaineen kanssa. Kohdistuksilla saadaan vääränlaiset pyörteilyt pois ja tietty joissan moottori tyypeissä tehdään kynnykset esim pako puolelle pakosarjan ja kannen väliin estämään takasin virtauksia mutta ne on tapaus kohtaisia juttuja. Pako puolella kiillotuksen hyöty ei ole muuta kuin karstan tarttuvuuden väheneminen.

V-M

[Myrkky]

hyvin virtaavan kannen saa vain virtauspenkissä.

Selvä. Heitänkin sitten valmiiksi tekemäni kannet kilotavaraksi, kerta olen tehnyt turhaa työtä.

[Aksu900]

Haluampa ottaa kantaa kannen viilamiseen.hyvän kannen tekeminen on eri asia kuin osien kohdistaminen/kiilotus.teeppä esim.saabisi kannesta 242 hv virtaa 10mm nousulla onkin jo eri juttu.tämä kansi esim.tehty m-pohton virtaus penkissä.toinen esim.ostettu pii.henkilön jm auto saab 99 ja kehuttu että tehoa on.virtaus penkissä todettu että virtaa 130hv kun alkup.138hv.tehty uusi vakio ventiileillä.virtaa 185hv.itse tehnyt koneen 16v.moottoriin niin käytin vanhemman b-moottorin mäntiä,ja voin tässä paljastaa että männän tapin reikä muutettiin ylemmäs männässä.esim.fiat 2.0 tc moottorin kannes muutettiin vent.kulmaa 4 astetta ym.asiat ei aina yksiselitteisiä ja on näitä raplattu jo 20 vuotta.mutta totuus on että asiat ei niin helppoja aina esim.kiilotus saatta heikäntää kannen virtausta.mutta jokainen tekee tyylillään.(ei kannata aina ottaa vakavasti).

Juu porttauksen perusteet on hallussa kiitos vain. Myös Fiatin TCt on tuttuja.

[Aksu900]

esim.kiilotus saatta heikäntää kannen virtausta

...tuosta kuullut usealtakin taholta senverran että imupuolta ei kannattaisi kiillottaa, ainakaan liikaa. Perusteena polttoaineen pisaroituminen yms. Pakopuolen kiillottaminen taas kuulostaa hyödylliseltä virtauksen parantamiseksi.
Pitääköhän paikkaansa käytännössä?

1-2prosenttia keskimäärin paranee kiilotuksella virtaus. Eli lähinnä se on sitä karstan poiston estymistä. Imupuolella on tuo pisaroitusmisvaara tosiaan ja alakierrokset, polttoainetalous jne saattavat näinollen kärsiä. Sarjojen kohdistukset on vähän niin ja näin, toki jos intoa riittää niin kannattaa kohdistaa. Sen sijaan seetit kannattaa kohdistaa kanavaan huolella, monesti on oikein kunnon pykälät ja ne silottamalla saa huomattavankin hyödyn.

[Suppari]

Tässä kun näitä hipoäijiä on topic täynnä,niin kysyisin onko kellään sitä VM lehteä vissiin 70-80 taitteesta,jossa käsitellään esim.v4 kansia.
Olis kiva saada siitä skannaus,varsinkin noista kansien työstöstä.Saisi vähän edes mittoja,joita lähtis koittamaan.Oman lehden olen hukannut,simpura sentään.

[Myrkky]

...

Vilkaise priva-laatikkosi parin minuutin päästä..