Rupesi siinä käymään mielessä, että josko tuo mahtaa ottaa hometta sisuksiinsa. Aloin suunnitella tulille laittoa. Viime lauantaina tartuin toimeen:Saabin nokan olin jo valmiiksi parkkeerannut pihatielle päin, jotta voisin antaa riisipussilla virtaa, mikäli akku olisi ehtynyt. Akku oli (ja on) Vartan 70 Ah, kylmäkäynnistysvirtaa se antaa muistaakseni 520 A. Akulla ikää neljä vuotta eikä kertaakaan ole edes latausta (ulkopuolista) annettu.
Niinhän siinä kävi, että kun ensin tein pellin alla pikatarkistukset (öljyä koneessa, ei lammikkoa maassa, paisarissa sulat nesteet, jarrunesteessä löytyy eikä mitään havaittavia vuotoja missään), niin eikun näyttämään virta-avainta. Keskuslukkokin toimi sisään mennessä, tosin akun varauksen laskemisen (ja solenoidien jäykistymisen) saattoi kyllä havaita. Vähän hätkäytti alkuun, kun koko konetilan alumiiniosat olivat "rokossa", eli ottaneet reilusti hapettumaa. Imusarja, voimansiirron valut, vesipumput jne. Kai nuo tuosta putsailee joskus. Tuumailin, että tarkkailen alkuun, pyöriikö kone vapaan oloisesti (vesipumppu...).
Kyllähän se pyörikin: laiskanpulskeasti starttasin ehkä jonkun 3-4 sekuntia ja johan pärähti käymään, siis aivan ensimmäisellä!! Hihkuin riemusta, olinhan saanut pakinkin pois sovulla päältä aluksi ennen starttia (kytkin oli vähän juminut). Jarrut olivat ankarasti ruostuneet kiinni (pinnoitteet), itse sylinterit ja satulat tuntuivat kyllä poljintuntumalla arvostellen herkiltä. Käsijarru ei osoittanut juuttuneisuuden merkkejä.
Hetikohta sitten ajamaan. Ajosta ei tullut kuin muutaman kilometrin mittainen, koska jarrut jumpsuttivat aika ankarasti ja poljin hyppyytti. Mahtaisiko olla jarrulevyjen reunoihin muodostunut kova ruostereunus. Huoltoa tarvitaan.
Mutta näin vain tuli todistettua, että Saabi on "laakin peli". Melko tarkkaan kolme kuukautta se oli seissyt. Onneksi ei ollut pensa päässyt vanhenemaan (kesälaatua kun oli); ainahan nuo mobilistit siitä varoittelevat ja kehottavat kaikkia säilöntäaineita käyttelemään. Mainitaan nyt vielä lopuksi, että mitään epänormaalia ei tuon pienen ajon päätteeksi ilmennyt: ei uusia vuotoja, kaikki pelaa mikä ennenkin pelasi. Hyvä ja jämpti oli ajaa. Mitä nyt ne jarrut olivat vähän pilalla. Lopun aikaa saa Saabi viettää eläkepäiviään sitten tallissa, ja "autokauppani" pidän suosiolla pihalla tuulessa ja tuiskussa.
Hyvää talven jatkoa kaikille! Nyt se alkaa näyttääkin vähän siltä kuin minä olen aina ajatellut...
