Sytytysennakon säätö 900c -90
Sytytysennakon säätö 900c -90
Sainpa viimeinkin ajoituslampun käyttööni ja pääsin säätämään sytkän ihan "oikein".
Alfamerin oppaasssa kerrottiin kaikkien vapareiden ennakoksi 20astetta EYKK vuodesta -82 eteenpäin. Varmistin tiedon vielä hakemalla täältä foorumilta ja säädinpä sitten tuohon,
Vaan nyt katsoin mitä auton oma ohjekirja sanoo ja siellä lukeepi näin:
"Sytytysennakko
900c 18astetta EYKK
900i 20astetta EYKK"
Katsoin vielä -84 vuotisen ohjekirjasta ja siellä on tuo 20astetta annettu arvoksi kaikille vapaastihengittäville. Miksi ihmeessä sitten vuonna -90 on eri säätöarvo? Mahtaako tuo olla siksi, että -90 oli 95OKT bensiini jo melkoisen suosittua, toisin kuin aiemmin?
Mahtaako kannattaa säätää jopa tuon -84 vuotisen sytkä 18asteeseen, jos aikoo ajaa 95 oktaanisella?
Miksiköhän tuo ei ole yleisessä tiedossa, että 900c onkin eri ennakko kuin 900i sekä vanhemmissa?
Mikä mahtaa olla idea tuossa, että ennakko on vaihdellut eri vuosina samoissa malleissa?
Alfamerin oppaasssa kerrottiin kaikkien vapareiden ennakoksi 20astetta EYKK vuodesta -82 eteenpäin. Varmistin tiedon vielä hakemalla täältä foorumilta ja säädinpä sitten tuohon,
Vaan nyt katsoin mitä auton oma ohjekirja sanoo ja siellä lukeepi näin:
"Sytytysennakko
900c 18astetta EYKK
900i 20astetta EYKK"
Katsoin vielä -84 vuotisen ohjekirjasta ja siellä on tuo 20astetta annettu arvoksi kaikille vapaastihengittäville. Miksi ihmeessä sitten vuonna -90 on eri säätöarvo? Mahtaako tuo olla siksi, että -90 oli 95OKT bensiini jo melkoisen suosittua, toisin kuin aiemmin?
Mahtaako kannattaa säätää jopa tuon -84 vuotisen sytkä 18asteeseen, jos aikoo ajaa 95 oktaanisella?
Miksiköhän tuo ei ole yleisessä tiedossa, että 900c onkin eri ennakko kuin 900i sekä vanhemmissa?
Mikä mahtaa olla idea tuossa, että ennakko on vaihdellut eri vuosina samoissa malleissa?
Saako taloudellisuutta sitten lisättyä myöhäistämällä sytytystä? Eikös tehoissa ainakin menetetä silloin.
Entäpäs onko oktaaniluvulla vaikutusta auton kulkuun, jos sytkä on säädetty myöhäisemmälle 95 oktaanista varten? Itse en ole omassa autossa huomannut tehoissa eroa 98E ja 95E välillä, mutta 98 oktaanista kului aikaisemmin enemmän. Sytkän säädön jälkeen en ole kokeillut.
Ennen säätöä tuo oli siis 15astetta EYKK ja jos sen pitäisi "oikeassa" arvossa olla 18 astetta, niin hukkuiko tuo suuremman oktaaniluvun antama hyöty myöhäisen sytkän takia?
Entäpäs onko oktaaniluvulla vaikutusta auton kulkuun, jos sytkä on säädetty myöhäisemmälle 95 oktaanista varten? Itse en ole omassa autossa huomannut tehoissa eroa 98E ja 95E välillä, mutta 98 oktaanista kului aikaisemmin enemmän. Sytkän säädön jälkeen en ole kokeillut.
Ennen säätöä tuo oli siis 15astetta EYKK ja jos sen pitäisi "oikeassa" arvossa olla 18 astetta, niin hukkuiko tuo suuremman oktaaniluvun antama hyöty myöhäisen sytkän takia?
CO-arvo näyttäis kaasariprujun mukaan olevan 1.75% Strömbergille ja 1.7% *burgerille, no onhan tuo eri arvoJuha96 kirjoitti:Arvailua: Ainakin päästöarvoja tiukennettiin jossain vaiheessa 80-luvun loppupuoliskolla ja noissa loppupään kaasaripeleissä taitaa olla EGR mitä vanhemmissa ei ollut? Ja CO-säätöarvo taitaa olla myös eri.

Eipä noista ohjearvoista ole paljoakaan iloa, kun on itekin törmänny ton 99turbon kanssa pelatessa viallisiin virranjakajiin. Eräskin turbon jakaja antoi täyden ennakon jo 3000rpm:llä, vaikka se tulisi saavuttaa jossakin 5000rpm tienoolla. Elikkäs, tehdasarvoissahan oletetaan kaiken olevan ensinnäkin ehjää. Tommonen "löysä" jakaja tekee sen, että kun säätää sytkän ohjearvoon, niin se joko vetäsee ennakon liian isolle heti 3000rpm:ssä tai sitten jo aiemmin. Jos se vetää sen heti tappiin, niin säätötilanteessa 2000rpm:llä on jo menetetty osan matkaa säätövarasta ja sitäkautta yläkierroksilla ei enää ennakoa kasvateta tarpeeksi ja max tehot putoaa...
Toisekseen EGR-venttiilin vaikutusta ei monikaan ota huomioon. Toimiessaan se vaikuttaa palotapahtumaa hidastaen ja sytytysennakko on voitu tuon takia säätää paljon suuremmaksi esim. tuon alipainekellon avulla. Nyt jos EGR ei pelaa, ja palotapahtuma nopeutuu (ei ole pakokaasua seoksen seassa), voi palotapahtuma nopeutua niin paljon, että se alipaine-ennakko vetää ennakkoa liian suurelle. Moottori voi siis nakutella ja ennakko on näennäisesti aikaisella, vaikka perussäädöt olisi tehty ihan ohjekirjan mukaan.
Tähän kun vielä ynnätään kolmas tekijä, eli venynyt jakoketju. Siinähän nokka-akselin ajoitus siirtyy myöhäisemmälle ja toisaalta sytkää koitetaan saada kohdalleen. Eipä voisi soppa olla enää pahemmin sekaisin, kun nokan ajoitus on vähän pielessä ja kaupan tekijäisiksi sytty vähän metässä...
Summa summaarum. Toisinaan korvakuulolta säätäminen voi antaa parhaan tuloksen. Eritoten vapaastihengittävissä. Turbomalleissa on huomattavan riskaapelia touhua, mutta vaparissa ei. Säädetään kokeilemalla sytkää suuntaan ja toiseen siitä tehdasarvosta. Kokeillaan kiihtyvyyttä ja ajo-ominaisuuksia käytännössä. Voidaan saada kaikista paras kombinaatio näillä eväillä.
Toisekseen EGR-venttiilin vaikutusta ei monikaan ota huomioon. Toimiessaan se vaikuttaa palotapahtumaa hidastaen ja sytytysennakko on voitu tuon takia säätää paljon suuremmaksi esim. tuon alipainekellon avulla. Nyt jos EGR ei pelaa, ja palotapahtuma nopeutuu (ei ole pakokaasua seoksen seassa), voi palotapahtuma nopeutua niin paljon, että se alipaine-ennakko vetää ennakkoa liian suurelle. Moottori voi siis nakutella ja ennakko on näennäisesti aikaisella, vaikka perussäädöt olisi tehty ihan ohjekirjan mukaan.
Tähän kun vielä ynnätään kolmas tekijä, eli venynyt jakoketju. Siinähän nokka-akselin ajoitus siirtyy myöhäisemmälle ja toisaalta sytkää koitetaan saada kohdalleen. Eipä voisi soppa olla enää pahemmin sekaisin, kun nokan ajoitus on vähän pielessä ja kaupan tekijäisiksi sytty vähän metässä...
Summa summaarum. Toisinaan korvakuulolta säätäminen voi antaa parhaan tuloksen. Eritoten vapaastihengittävissä. Turbomalleissa on huomattavan riskaapelia touhua, mutta vaparissa ei. Säädetään kokeilemalla sytkää suuntaan ja toiseen siitä tehdasarvosta. Kokeillaan kiihtyvyyttä ja ajo-ominaisuuksia käytännössä. Voidaan saada kaikista paras kombinaatio näillä eväillä.

# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Re: Sytytysennakon säätö 900c -90
Kuulostaa tutulta. Joudun vääntämään sytkän todella myöhäiselle, että saan kärryyn edes jotenkin potkua yli 3000 kiekan. Saakohan noita virranjakajan jousia jostakin? Ei huvittaisi maksaa uudesta jakajasta yli auton hintaa.Tommonen "löysä" jakaja tekee sen, että kun säätää sytkän ohjearvoon, niin se joko vetäsee ennakon liian isolle heti 3000rpm:ssä tai sitten jo aiemmin.
- 9000CD23T
- "Team Ylläpito"
- Viestit: 7772
- Liittynyt: Pe Heinä 02, 2004 12:45
- Paikkakunta: ex Jyväskylän MLK
- Viesti:
Re: Sytytysennakon säätö 900c -90
Kysy valtuutetusta BOSCH huollosta, kyllä pitäisi löytyä.Boris kirjoitti:Kuulostaa tutulta. Joudun vääntämään sytkän todella myöhäiselle, että saan kärryyn edes jotenkin potkua yli 3000 kiekan. Saakohan noita virranjakajan jousia jostakin? Ei huvittaisi maksaa uudesta jakajasta yli auton hintaa.Tommonen "löysä" jakaja tekee sen, että kun säätää sytkän ohjearvoon, niin se joko vetäsee ennakon liian isolle heti 3000rpm:ssä tai sitten jo aiemmin.
Esim täältä, virranjakajan käyttöakselin jousi.
http://www.aircooled.fi/shop/index.php?categoryID=247
900i-5D Combi Coupe-84*/900i-4D Sedan-86*/900i-4D Sedan-88*/9000CD 2.3T-91*/OG9³SE-01 RE85STG1
(*=ex) #2060#
(*=ex) #2060#