patu kirjoitti:Maansiirrossa ei hydrauliikka ole niin hienoa, jotta siihen tarvitsisi rajusti sanottuna ihmeempiä öljyjä...
Näinhän sitä luullaan... todellisuus on kuitenkin toinen, johtuen käyttöympäristöistä. Teknisesti teollisuus ja mobilejärjestelmillä on kovin vähän mitään periaatteellisia eroja vaikka komponentit usein ovatkin aikalailla erinäköisiä... molemmista kategorioista löytyy sekä haitekkiä että lekatekniikkaa. Esimerkiksi nykyaikainen kaivinkone ei ole samanlainen kuin 70-luvun Lokomot olivat ja metsäkoneet taas ovat aina kulkeneet aivan teknisen kehityksen kärjessä. Jos jotain osa-alueetta haluaa nimitellä primitiivihydrauliikaksi niin sopivin lienee off-shore hydrauliikka... eikä lentokoneissakaan aivan teknisen kehityksen viimeisellä aallonharjalla mennä.
Ennemminkin on niin että ns. teollisuusjärjestelmät eivät kummoisia liemiä vaadi toimiakseen kunnolla... ja niinhän se yleensä onkin että teollisuussovelluksissa käytetään varsin vähän lisäaineistettuja perusliemiä jotka sitten myös kestävät pitkään koska niiden ominaisuuksiin ei hirveästi vaikuta lisäaineiden häviäminen kun niitä ei alkujaankaan paljon ole.
patu kirjoitti:Jos laittaa labraan tynnyristä näytteen ja KUNNOSSA olevasta teollisuuskäytössä olevassa hydrauliikkakoneikosta niin se näyte mikä otetaan koneikosta on puhtaampi kuin tynnyristä otettu.
Näinhän sen pitääkin olla, ei siinä mitään ihmeellistä. Siksihän öljy laitetaankin järjestelmään siirtoyksiköllä, jossa on suodatus. Tynnyripuhtaat nesteet sopii vain autojen voimansiirtoihin ja moottoreihin.
... mutta... en liikaa luottaisi pullonäytteellä todettuun puhtausluokkaan. Pullonäytteen ottaminen ja käsittely on niin altista pienille virheille ja häriöille, jotka pistää koko analyysin perseelleen. Kemiallisen laadun indikaattoreihin voi luottaa vaikka kyse on pullonäytteestä.
patu kirjoitti:Ainakaan meillä ei turhia öljyn vaihtoja tehdä vaan luotetaan testeihin (isoin koneikko mitä on töissä vaihdettu likaisuuden takia on 1000litr.) Joten sitä määrää ei aleta turhaan vaihtelemaan joten testeihin on luotettava.
Öljyä ei yleensä vaihdeta likaisuuden vuoksi vaan sen vuoksi että kemiallisen laadun indikaattorit ampuvat pilviin... eli öljy on käytetty loppuun. Partikkelit poistetaan suodattamissa ja jos ne toimivat ja niitä vaihdetaan riittävän usein niin puhtausluokka pomppaa vain tilanteissa joissa järjestelmässä on jokin vika.
patu kirjoitti:Testejä tehdään kerran vuodessa tai jolloin tilanne vaatii näytettä labraan.
Liian harvoin...
tuossa kannattaisi ehkä panostaa omiin laitteisiin niin samalla saisi myös hieman kerättyä tietoa, jolla voi ennakoida laitteiden vikaantumisia. Online partikkelilaskureita ja kemiallista laatua valvovia antureita saa tänäpäivänä jo muutamalla tonnilla kappale. Pullonäytteen analyysi maksaa riippumattomassa labrassa vähintään satasen luokkaa... kun huomioi kaikki edut niin online anturit maksavat itsensä takaisin ennen kuin ehtii kissaa sanomaan. Suurin etu online mittauksessa on toistettavuus ja todella pieni häiriöherkkyys... kuka tahansa osaa lukea anturin näyttämän, mutta todella harva osaa ottaa pullonäytteitä toistettavasti, varsinkin jos homma tehdään kerran vuodessa.
patu kirjoitti:.. tosin öljyä saa valmiiksi suodatettunakin.
Näihin ns. ultrapuhtaisiin nesteisiin ei parane luottaa jos haluaa pelata varman päälle. Esimerkiksi lentokonenesteet myydään ns. ultrapuhtaina, valmistajat lupaavat tynnyripuhtaan nesteen olevan NAS 5 tai 6... toistaiseksi en ole nähnyt mitattavan alle NAS 8:a ultrapuhtaasta nesteestä kun se otetaan astiasta.
... tämä meni jo pahasti off-topiciksi... lopetan jaarittelun tähän
